perjantai 1. marraskuuta 2013

Lokakuu: 3D piristää

Aluksi pelaamista varastoon

Lokakuu vaati hieman erityisjärjestelyjä, sillä lähdin kollegani Ronan Brownen kanssa Macaoon reilun viikon mittaiselle kenttätyömatkalle tutkimaan paikallista rahapelimaisemaa (ks. blogimme). Macaosta jatkoimme vielä Hong Kongiin muutamaksi päiväksi ihmettelemään vilinää pilvenpiirtäjämetsissä. Kun vielä lentokoneemmekin hajosi paluumatkalla ja jouduimme palaamaan Hong Kongiin puoleksitoista vuorokaudeksi, olin poissa pelikentiltä reilut kaksi viikkoa.

Onneksi olin varautunut taukoon pelaamalla kuun alussa reilusti varastoon. Itse asiassa pelasin pokeria kuun ensimmäisen kymmenen päivän aikana neljän viikon edestä (n. 16 h). Kun palasin Suomeen, minulla oli vielä vajaan viikon verran pelikuukautta jäljellä.

Kuukauden ensimmäinen ilta oli myös kuun jännittävin. Alkuillasta pelasin pari tuntia sekalaisia pelejä huonossa pelitilassa olohuoneen sohvalla: juttelin mm. puhelimessa vaimoni kanssa ja kuuntelin vieressä istuvan 4-vuotiaan juttuja - ja yritin pelata. Jossain vaiheessa nelivuotias vaati avustustani toilettiasioissa, joten ryntäsin vessaan kannettavan kanssa. Sitten toinen 4-vuotias naapurista tuli leikkimään meidän jälkikasvumme kanssa. Silloin vetäydyin makuuhuoneeseen ja pokerikuoreeni - ja ajattelin, että hajoittakaa vaikka koko talo, iskä pelaa nyt pokeria. Kumma kyllä jäin ruljanssista pari euroa plussalle, vaikka useimmiten tällaiset sessiot päättyvät surkeasti.

Myöhemmin, kun talonväki oli mennyt nukkumaan, klikkauduin Nordic Betillä rehvakkaasti 33 € maksavaan 6 pelaajan double up -sittariin. Ajattelin, että parempi nostaa motivaatiotaso saman tien korkealle rahan avulla. Ja täytyy sanoa, että tsemppiä olikin aika lailla. Pelitilakin oli loistava: pelasin omassa rauhassani, olin virkeä, hyvällä tuulella, ei ollut nälkä eikä jano - ja itse asiassa oli ollut vähän ikävä pokeria.

Silti hävisin. Tulin neljänneksi, kun kolme parasta olisi netonnut kukin 30 €:
Huh-huh saakeli mikä jännityspeli. Hävisin, siis tulin neljänneksi, mutta olipa herran jestas kovaa peliä. Uskomaton jännitys päällä. Pidin nyrkkiä suussa niin, että hampaanjäljet jäivät käteen. Blindit vaan nousivat. Olin heikoilla jäillä mutta sinnittelin. Aijai, että olisi tehnyt kutaa päästä pykälä ylemmäksi! Mutta ei. Melkein tekisi mieli sanoa, että oli menetetyn rahan arvoista, mutta en sentään sano, koska 33 euroa on iso raha minun pelissäni. Jatketaanpa.
Bugin selvittelyä

Edellisen jännäripelin jälkeen jatkoin vähän halvemmalla sittarilla - voittoisasti - mutta jouduin yllättäen selvittelemään mihin voittoni oikein hävisivät.
Menin 22€ sittariin, joka meni OIKEIN OIKEIN hyvin. Pääsin ensin kolmen parhaan joukkoon chipleaderina. Oli taas TODELLA jännittävää. Tosin ei aivan niin jännittävää kuin aiemmassa sittarissa, koska pääsin heti kärkeen. Kun lopulta voitin ykkösenä, päätin kokeilla jatkopeliä. Klikkasin “jatka”-näppäintä [Nordic Betillä sittarin jälkeen double upin voittajat voivat ilmeisesti jatkaa keskenään ja kisata voittorahoistaan], joka ylllättäen toimikin. Ei ole nimittäin toiminut aikaisemmin. Pääsin pelaamaan heads upia toisen kaverin kanssa. Hän varmaan oli tullut toiseksi. No, voitin senkin pelin ja sain ilmoituksen, että tililleni on laitettu voittoa 40 €. Nyt en ole varma, että voitinko siis ensin bruttona 40 € ja sitten vielä toiset 40 € bruttona päälle eli voitinko nettona nelisenkymppiä? Niinpä kai, mutta olen juuri nyt jonossa chättiasiakaspalveluun NB:llä. Ohjeista en saanut selvää.

Seuraavat aamuyön tunnit menivätkin sitten asiakastuen kanssa chättäillessä, pelitapahtumiani selaillessa ja sääntöjen etsimisessä Nordic Betin sivuilta. Otin yhteyttä sekä suomenkieliseen että englanninkieliseen tukeen, mutta mikään ei auttanut. Selvää oli, että olin voittanut sittarin ja sitä seuranneen jatkosittarin, mutta en tiennyt paljonko olin voittanut ja paljonko minulle kuului. Pelitililläni jatkosittarin voitto ei näkynyt. Ongelmallista tällaiseen jatkosittariin osallistumisessa on aiemmin ollut myös se, että kun pelisovellus ehdottaa jatkosittaria ponnauttamalla kysymysikkunan ruutuun, on pelaajalla vain 10 sekuntia aikaa reagoida asiaan. Kysymysikkuna kysyy vain, että haluaako pelaaja jatkaa pelaamista. Ikkunassa ei selitetä, millä tavalla peli jatkuisi, paljonko sisäänosto on ja ketä peliin osallistuu. Sen takia en ole yleensä valinnut vaihtoehtoa "kyllä", mutta tällä kertaa rohkaistuin ja onnistuin jatkamaan peliä. Kun voitin, en tiennyt mitä olin voittanut.

Kumpikin asiakastukisessio johti siihen, että "asiasta tullaan ilmoittamaan ylemmälle taholle". Parin päivän kuluttua sainkin postia joltain korkeamman tason tukihenkilöltä, joka hänkään ei aluksi oikein ymmärtänyt mistä on kysymys. Tyyppi oli kyllä hyvin ystävällinen ja kävimme sutjakkaa sähköpostinvaihtoa, kunnes hänkin ilmoitti, että asia täytyy hoitaa vielä korkeammalla tasolla.

Odottelin viikon verran "korkeimman oikeuden" päätöstä, mutta kun sitä ei kuulunut, otin jälleen yhteyttä edelliseen tukihenkilöön. Hän sanoi, että tukipalvelussa on aika ruuhkaista ja kysyi minulta paljonko minulta oikein puuttuu rahaa. Arvelin, että olin oikeutettu 40 € voittoihin. Tukihenkilö vastasi tähän sopuehdotuksella: hän siirtää pelitililleni 40 € saman tien ja asia on sillä selvä. Sanoin, että sehän sopii, mutta toivoin kuitenkin, että Nordic Bet jossain välissä selvittää, millaisesta ongelmasta oikein oli kyse, ja parantaisi jatkosittaria koskevaa informaatiota. Tyyppi vastasi, että asia varmasti selvitetään.

PKR:n virtuaalimaailmaan

Sen aikaa, kun Nordic Betin tapaus oli selvittelytilassa, en viitsinyt pelata koko saitilla, vaan eräänä iltana kokeilin pitkästä aikaa PKR:n kolmiulotteiselta tuntuvaa virtuaalipokeria. Aluksi käyttöliittymä tuntui oudolta ja sen opetteleminen vaati huomiotani, mikä kostautui huonossa pelimenestyksessä. Hävisin nopeasti kymmen dollaria. Kohta kuitenkin aloin tottua tilanteeseen, ja ennen hyljeksimäni 3D-efekti alkoikin tuntua piristävältä. Pelaajatkin chättäilivät enemmän PKR:llä, jopa siinä määrin, että useissa peleissä syntyi oikein mukava, kaverillinen tunnelma. Sitten pelailin hyvin nopeita sittareita, joissa ei juuri ennättänyt chättäillä. Jotenkin onnistuin voittamaan useamman sittarin putkeen ja nettosin monta kymppiä.

Seuraavana iltana palasin innolla pelipöytään. Ajattelin aloittaa pienellä pelillä ja luulin meneväni 3 dollarin sittariin, mutta sisäänosto olikin 30 dollaria. Kun rekisteröidyin turnaukseen, kysyin vielä varmuudeksi pelikavereiltani, että paljonko sisäänosto oikein olikaan. Tuli vähän paineita, kun huomasin panosten olevan 10 x kuviteltua enemmän. Peli menikin vähän huonosti. Tipuin sijalla 4. Siitä jäi vähän huono pelifiilis, mutta halusin vielä pelata lisää - valitettavan huonossa pelitilassa:
Pelitila paska. Telkkari pauhaa, [tytär] räyhää. Minä pelaan keittiön pöydässä. Takkiin tulee tunnissa 40 $. Tyhmää peliä. Kallista kalaa. Menin vielä 6 dollarin super speed -sittariin... ja hävisin senkin. Olin stäkkihuipulla ja suostuin menemään all in ässä-kurkolla. Kaverilla (suomalaisella) oli kutospari kädessä ja sai vielä kolmannen kutosen flopissa. No, sinne meni. Tulipahan taas käytyä pelaamassa.
Seuraavina peli-iltoina palasin taas PKR:lle. Pelasin vähän sittareita, ja kokeilin pitkästä aikaa heads upiakin. Virtuaalisuus alkoi tuntua entistä mukavammalta, varsinkin kun pääsin joitakin dollareita voiton puolelle - ja kun sain pelata omassa rauhassani - joskus jopa viskilasi kaverina. Pieni chättäily pelikavereiden kanssa lisäsi viihtyvyyttä. Tuntui, että pokeri oli nyt leppoisaa ajankulua, arjen peliviihdettä parhaimmillaan!

Ennen Macaon matkaa käväisin vielä Poker Starsilla pelaamassa Zoomia. Alkuasetelma oli huono, koska en saanut unta, joten tulin pikkutunneilla olohuoneeseen pelaamaan. Aluksi peli meni ihan hyvin, mutta sitten tuli omituinen positiivinen tiltti:
Olin mukavasti voitolla, mutta sitten tuli ihme fatalistinen mutta hyväntuulinen innostus mennä all in parin muun tyypin mukana. En tiedä miksi tein niin. Minulla oli ässä-vitonen kädessä, samaa maata. Flopissa tuli pari samaa maata lisää, mutta sittenpä ei muuta. Olin jotenkin omituisen optimistisella tuulella. Siis toisin kuin usein, jolloin menen all in nimenomaan huonolla tuulella ja hällä väliä -fiiliksellä. Nyt oli hyvä mieli, joka jotenkin johti "kaikki menee varmasti hyvin" -tunteeseen. Sinne meni rahat, hymyssä suin. Erikoista.
Ennen matkaa olin n. 20 euroa häviöllä, mikä ei tuntunut kovinkaan pahalta, ottaen huomioon viime kuukausien rökäletappiot.

Loppukuun säälittävä rutistus

Kenttätyömatkan jälkeen palasin peliin Nordic Betissä, minimipanoksilla (0,01/0,02 €). Ensimmäistä kertaa kokeilin Nordic Betillä kahta rinnakkaista pöytää yhtä aikaa. En ollut kokeillut sitä aikaisemmin, koska NB:llä pelatessani käytän nettiselaimessa toimivaa applikaatiota. Jos minulla on monta ikkunaa auki, on minun usein vaikea siirtyä ikkunasta toiseen (Mäkissa Chrome toimii vähän hankalasti tässä mielessä). Mutta aika kului joutuisasti, niin kuin aina, kun pelaan useampaa pöytää. Pelitila vaan oli taas huono:
Hyperaktiivinen tytär huoneistossa, puhelin soi vähän väliä, perheenjäsenet tulevat luokseni neuvottelemaan Prismaan menosta. Tytär alkaa itkeä jostakin. Mahtavaa peliä.
Peli ei tosin parantunut, vaikka ympäristö rauhoittuikin. Tekisi mieli syyttää matkaväsymystä, mutta mistäpä näitä tietää. Kuun viimeinen viikko oli oikeastaan pelkkää häviötä häviön jälkeen. Pelitila oli useimmiten ihan ok, mutta itse olin vain aika nuutunut. Tässä eräs huono esimerkkitapaus:
Meinasin jo mennä nukkumaan, mutta tuli sellainen ole, että jotain voisi vielä tehdä, vaikka väsyttääkin. Perhe oli nukkumassa, joten nyt olisi mahdollisuus saada vähän omaa aikaa. Meinasin katsoa South Parkia, mutta minulla ei ollut kuulokkeita, joten pelasin pokeria. Silmä luppasi, väsytti. Pelailin pari sittaria ja tipuin ensimmäisten joukossa. Tulipahan pelattua, mutta olipa huono viba. Keskittyminen ja motivaatio AIVAN nollassa. Vihonviimeistä pelata tässä kunnossa. 
Lokakuussa tulin lopulta hävinneeksi n. 36 dollaria tai 26 euroa. Tämä on pienoista parannusta parin viime kuun säälittävään kortinlätkintään, mutta kaukana alkukesän motivoituneesta grindaamisesta. Ehkä jatkan marraskuussa PKR:n piristävässä virtuaalipokerissa, koska se oli niin positiivista vaihtelua. Luonnollisesti yritän taas kerran toitottaa itselleni, että pelaa hyvä mies silloin kun on aivot käynnissä ja rauha maassa.



Lue myös edellinen postaukseni Syyskuu: vanhat mokat toistuvat.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti