Kuukausi alkoi kivasti, taas kerran
Oli sunnuntai, istuskelin omassa rauhassani olohuoneen sohvalla, läppäri sylissäni, telkkari taustalla auki. Menin ensin 4 € sisään käteispeleihin Nordic Betillä, mutta sain rahat tuhlattua äkkiä. Kaipasin vähän jännitystä, joten ajattelin kokeilla double up -sittaria kahdessa pöydässä.
Palasin vielä pelin jälkeen koneelle varta vasten kirjaamaan ylös ajatuksiani:
Mutta saman tien mopo lähti käsistä. Taas. Seuraavana iltana nimittäin hain jännitystä isommista pöydistä.
Sitten yritin hakea vauhtia pienemmästä pöydästä, mutta turhaan:
Tunsin kokeneeni vääryyttä, vaikka totta kai tajusin, että tuurilla on oma osuutensa pokerissa. Vähän tympeällä mielellä ja kenties taas hällä väliä -fiiliksellä jatkoin pelaamista:
Huono peli-ilta johti pohdiskeluun ja selittelyyn:
Napeilla pelaamista
Seuraavana peli-iltana huomasin, että minulla oli kokonaiset 30 senttiä rahaa Nordic Betin pelitilillä. Minua ei huvittanut pelata PKR:n hienossa ympäristössä yksinkertaisesti siitä laiskasta syystä, että se vaatii enemmän tehoja tietokoneelta, mikä puolestaan kuluttaa enemmän akkua, minkä vuoksi minun olisi pitänyt laittaa kannettava verkkovirtaan, mutta en jaksanut, koska virtajohto oli repun pohjalla. Siksi pelailinkin Nordic Betillä todella pienellä rahalla. Pelitilani oli ok: olin omassa rauhassani ja katselin vähän televisiotakin pelin ohella.
Lopulta Nordic Betin nettikäyttöliittymä alkoi ärsyttää liiaksi, joten lopetin pelaamisen siltä illalta.
PKR:llä loppukuun pelit
Seuraavan kerran pelasin reilun viikon jälkeen, melkein puolessa välissä kuuta. Nordic Betiltä oli rahat melkein nollassa, joten menin PKR:lle, jossa rahaa oli reilut 80 dollaria. Menin nöyrästi pieneen pöytään (blindit 0,02/0,04 $) täydellä stäkillä (4 $) pelaamaan käteispeliä:
Oli ihan mukava pelata, ja alussa oli tosi positiivinen olo. Ehkä liiankin positiivinen:
Hyvin menee vaikka rahaakin menee
Jossain vaiheessa huomasin, että olin alkanut usein lopettaa kenttäpäiväkirjani kirjaukset positiiviseen tyyliin. Olin hävinnyt rahaa, mutta olin silti tyytyväine pelaamisestani. Olin pelannut mielestäni hyvin, peli oli ollut jännää, joten olin moraalisessa mielessä ollut hyvä pelaaja - jolloin rahanmenetyskin on oikeutettua. En tiedä, onko tällainen ajattelu muillekin häviäjille tyypillistä. Tai onko se säälittävää kieltämistä vai järkevää suhtautumista viihteeseen - maksetaanhan sitä elokuvistakin.
Loppukuun pelailin lähinnä eri kokoisia ja eri nopeuksisia sittareita PKR:llä. Kohokohtia oli kaksi. Ensin voitin jotenkin puolitaikauskoisesti roskakorteilla. Olin hiukan tylsässä mielentilassa pienessä sittarissa, ja kun sain jaossa käteeni kutosen ja ysin, näin siinä huvittuneena jonkinlaisen kosmisen kaksimielisen viestin, joka rohkaisi luottamaan tulevaan käteen. Olisin normaalisti foldannut, mutta päätin mennä tarvittaessa riverille saakka ja yrittää saada suoran. Siis ihan vain kokeakseni, kuinka tuuri toimii. Flopissa tuli kymppi, seiska ja joku kuvakortti. Tarvitsin suoraan siis vielä kasin. Kaverit korottelivat ja minä pysyin leap of faith -moodissani mukana. Turnilla tuli jotain roskaa, mutta kaverit vain korottelivat. Riverillä se kahdeksan sitten tuli. Maksoin korotukset ja voitin mukavan summan. Nauroin itsekseni hyvää tuuria ja kuinka haamuvedotkin voivat onnistua.
Toinen kohokohta oli 10 pelaajan sittariin, joka maksoi 12 $:
PKR:llä on lisäksi hauska tapa lähettää voittajalle emailissa etusivu kuvitteellisesta lehdestä, jonka etusivulla pelaajan voitosta "uutisoidaan" tähän tyyliin:
Kallein sittari tähän mennessä pistää pelin poikki
Kuun viimeinen peli-iltani oli jo 24. päivä. Olin ollut viikonlopun matkoilla ja kun palasin sunnuntai-iltana kotiin, oli rättiväsynyt. Viikon pelit oli pelaamatta eikä yhtään olisi huvittanut alkaa pelata. Olisin vain halunnut syödä sipsejä ja katsoa vaimon kanssa telkkaria, joten motivaation saavuttamiseksi…:
Ensin tosin menin nöyrästi 12 $ superspeed-sittariin. Peli meni ihan hyvin kyllä, mutta tipuin sijalla 4, vartissa. Vielä olisi ollut 3h45min pelattavana. Silloin ajattelin, että jotain radikaalia täytyy tehdä, joten menin - herran jestas - 50 $ sittariin. Kyseessä oli kuuden pelajaan speed-sittari, jossa palkinnoille pääsi 2 pelaajaa. Ajattelin, että minulle hurja 50 $ panos piristäisi ja motivoisi minua. No, kyllä motivoikin, mutta peliseura vaan oli selvästi parempaa porukkaa. Joudin heti alussa tiukille ja menetin stäkkiä. Lopulta hävisin korottelukilpailun, jossa minulla oli kolme ässää, mutta kaverilla oli suora.
Kyllä kirpaisi ja vähän nolottikin, mutta toisaalta olin tyytyväinen, että olin ikään kuin ostanut itseni loppukuun ajaksi vapaaksi pokerista. Olin niin väsynyt, että maksoin summan mielelläni. Sanoin asiasta vaimolleni ja hän kommentoi huvittuneena: “Eikös tuo juuri ole leppoistamista parhaimmillaan!”
Ensi viikolla alkaa pokerivuoteni viimeinen kuukausi. Haastavaksi siinä tekee se seikka, että olen Aasiassa matkoilla huomisesta lähtien reilut kaksi kuukautta. Joulukuun olen Taiwanissa ja Thaimaassa. Edellisestä en tiedä, kuinka nettipokerin pelaaminen maassa onnistuu, mutta onneksi sentään Thaimaassa pelaaminen onnistuu.
Oli sunnuntai, istuskelin omassa rauhassani olohuoneen sohvalla, läppäri sylissäni, telkkari taustalla auki. Menin ensin 4 € sisään käteispeleihin Nordic Betillä, mutta sain rahat tuhlattua äkkiä. Kaipasin vähän jännitystä, joten ajattelin kokeilla double up -sittaria kahdessa pöydässä.
Yhden hävisin, toisen voitin. Toisessa oli aika jännää. Kuuntelin musaa ja laitoin telkkarinkin kiinni. Pääsin chipleaderiksi, missä asemassa oli hyvä chillaila. […] Maltti on tärkeää.
Tänään meni sittarit hienosti. Pelasin siis neljä, joista voitin kolme. Kaikki vitosen sittareita. Aivan sopivia minulle. Sopivan jännää, kun kuuntelee musaakin, eikä ole turhan väsynyt tai huono pelitila. Tästä on hyvä jatkaa.
Palasin vielä pelin jälkeen koneelle varta vasten kirjaamaan ylös ajatuksiani:
Pitää ihan vielä lisätä, että olipa mukava pokeri-ilta. No, olihan se, kun malttaa pelata. Ihan pikkasen enemmän malttia vaan ja ehkä vähän maltillisemmat panokset, niin avot sie, kyllä kulkee.
Mutta saman tien mopo lähti käsistä. Taas. Seuraavana iltana nimittäin hain jännitystä isommista pöydistä.
22 € double up turbo -sittari. Olipa fucking jännä! Ihan sairaan jännä. Pelasin kyllä tosi hyvin. Tipuin sijalla 4. Tosi tosi jännä. Kuuntelin taas musaa ja yritin olla tosi viileä. Ja olinkin. Suostuin lopulta menemään all in ässä-kurkolla kun kaverilla oli jätkät alla. Se sai vielä kolmannen jätkän. Pallo on pyöreä. Huh-huh. Taas tekisi mieli sanoa, että olipa rahan arvoista, mutta eipä kyllä sentään ihan. Puoli tuntia ja pari kymppiä tappiota.
Sitten yritin hakea vauhtia pienemmästä pöydästä, mutta turhaan:
11 € sittariin. Tipuin ekana. Sain kurkoparin käteeni, kaverilla oli kasipari. Menin all in. Kaveri sai flopissa kolmannen kasin. Sinne meni.
Tunsin kokeneeni vääryyttä, vaikka totta kai tajusin, että tuurilla on oma osuutensa pokerissa. Vähän tympeällä mielellä ja kenties taas hällä väliä -fiiliksellä jatkoin pelaamista:
Sitten vielä 22 € sittariin. Siinä meneekin viimeiset [rahat pelitililtä], jos en nyt voita. Nyt skarppina! [Pelin jälkeen:] No, en pystynyt. Tipuin sijalla 5. Olipa aikamoinen romahdus. Tunnissa meni 55 €. Vui fak!
Huono peli-ilta johti pohdiskeluun ja selittelyyn:
En tiedä onko maanantai sellainen päivä, että vain pro’t on kehässä? Eilen meni paljon paremmin. Tosin eilen pelasin vain vitosen sittareissa. Olisin pelannut nytkin, mutta Nordic Betin käyttöliittymä oli non-responsiivinen eikä hyväksynyt klikkailujani. Oli “pakko” mennä isompiin pöytiin. Niin just, pakko. Näinhän se menee, selityksiä kyllä syntyy. MINÄ se olin, joka pelasi. Minä kannan vastuun. Ja ihan sama kantaakin, pikkurahaahan tämä on lopulta. Mutta kyllä vaan harmittaa, kun oli niin lupaava alku kuulle. Pitäis varmaan jättää pelit viikonlopulle, mutta ei millään haluaisi tehdä “töitä” vapaa-ajalla.
No, tällä viikolla on vielä aikaa pelata. Katsotaanpa miten menee. Menenkö nöyrästi vitosen peleihin? Toisaalta minulla ei ole enää NB:llä kuin muutama euro. Ehkä pelaan ne ja menen PKR:lle [3D-ympäristö] tuhlaamaan.
Napeilla pelaamista
Seuraavana peli-iltana huomasin, että minulla oli kokonaiset 30 senttiä rahaa Nordic Betin pelitilillä. Minua ei huvittanut pelata PKR:n hienossa ympäristössä yksinkertaisesti siitä laiskasta syystä, että se vaatii enemmän tehoja tietokoneelta, mikä puolestaan kuluttaa enemmän akkua, minkä vuoksi minun olisi pitänyt laittaa kannettava verkkovirtaan, mutta en jaksanut, koska virtajohto oli repun pohjalla. Siksi pelailinkin Nordic Betillä todella pienellä rahalla. Pelitilani oli ok: olin omassa rauhassani ja katselin vähän televisiotakin pelin ohella.
6 c sisäänostolla peliin winner takes it all mikä tarkoittaa voittona kokonaista 0,25 €. Tulin kolmanneksi (6 pelaajaa). Rahaa pelitilillä enää 0,22 €. Hassua pelata niin pienillä panoksilla, mutta en jaksa vaihtaa PKR:llekään enkä varsinkaan laittaa lisää rahaa pelitilille.
Sitten 0,11 € SNG Speediin. En ole sellaisessa aikaisemmin ollutkaan. Pelissä on 5 pelaajaa, joista kaksi saa palkintoja (0,35 € ja 0,15 €). Hui, ihan jännittää (= ironiaa). Jess! Voitin 0,35 € eli nettosin 24 senttiä. Nyt on taas millä mällätä, 0,46 €!
Sitten 0,30 € heads upiin. Hävisin parissa minuutissa.
Sitten rise from the ashes -peliin (6 pelaajaa), joka maksaa 0,01 €. Pelimuoto on hyper-turbo eli pelaajalla on 10 sek. aikaa tehdä jotain, aikapankkia 5 sek. Voittaja korjaa koko potin eli 0,06 €. Tulin kolmanneksi. Sinne meni sentti.
Lopulta Nordic Betin nettikäyttöliittymä alkoi ärsyttää liiaksi, joten lopetin pelaamisen siltä illalta.
Ärsyttävä, kun NB:n nettiversio on unresponsive eikä päästä lobbyihin, vaikka haluaisin. Ainakaan kaikkiin. Yritin vielä rise from the ashes -peliin, mutta se ei vaan klikkautunut. Katselin vielä vähän mahdollisia turnauksiakin. Niitäkin voisi joskus testata. Tai ois aika pakko testata, että saisi niistäkin kokemusta. No, ehkä sunnuntaina. Nyt lopettelen. Hävisin tänä iltana 0,18 €. Ei harmita hirmuisesti, verratuna viime kerran viiteen kymppiin.
PKR:llä loppukuun pelit
Seuraavan kerran pelasin reilun viikon jälkeen, melkein puolessa välissä kuuta. Nordic Betiltä oli rahat melkein nollassa, joten menin PKR:lle, jossa rahaa oli reilut 80 dollaria. Menin nöyrästi pieneen pöytään (blindit 0,02/0,04 $) täydellä stäkillä (4 $) pelaamaan käteispeliä:
Ja oikein kivasti meni. Oli hyvä tuuri ja stäkki kasvoi dollari dollarilta. Sain kunnioitusta, stäkkiäni pelättiin. Se nousi reilusti yli kymppiin, jopa 11 dollariin. Pelasin rohkeasti, varastelin, menin korotuskilpailuihin, hyvillä ja vähemmän hyvillä korteilla. Väki vaihtui, tosin pari tyyppiä pysyi pöydässä. Sitten jossain vaiheessa tipuin varmaan neljä dollaria, jonnekin seitsemään. Meni vähän maku. Olin pelotellut porukkaa ihan tarpeeksi. Yksi kaveri vei voiton - ansaitusti - kurkoparilla. Minulla jotain keskitason roskaa, ehkä joku pari, en muista. Anyway, siinä tuli jos sitten sellainen olo, että ei olisi pitänyt rehvastella. Sitten aloin arastella. Kaverit alkoivat painostaa ja tuntui kuin he olisivat haistaneet verta. Pelkäsin huvenneen stäkkini puolesta. Tipuin lopulta vitoseen. Silloin ajattelin, että parempi lähteä pois. Jäinpähän vähän voitolle.
Oli ihan mukava pelata, ja alussa oli tosi positiivinen olo. Ehkä liiankin positiivinen:
Jännä homma, jossain vaiheessa alkoi jo kassakone tikittää, että paljonkohan tässä voittaisi, jos ihan tosissaan yrittäisi tienata. Tuli sellainen leso tunne, että minähän käärin näiltä pikkufisuilta rahaa. Tosin tuntipalkaksi ei olisi parhaimmillaan tullut kuin jotain viisi euroa. Mietin myös voimieni tunnossa, että onko PKR enemmän fisujen paikka. Porukka tulee sinne ihailemaan avatareja - niin kuin minäkin. Ehkä kunnon grindaajat roikkuvat paikoissa, jossa itse peli on tärkeää. Mene ja tiedä. Mietin kyllä, että parempi ajoittaa pelit loppuviikolle, kun pelaajat alkavat olla viikonloppumeiningissä.
Anyway, oli ihan mukava pelata tänään. Varsinkin kun peli luisti. Loppu oli aikamoinen downer, mutta minkäs teet. Pelitila oli ok: ei telkkaria, tytöt enimmäkseen nukkumassa, oma rauha. Vähän tosin yritin iPadiltä Facebookia vilkuilla, mutta ihan vähän vaan. Ainoa harmi oli se, että tietokoneen tuuletin huutaa PKR:n sovellusta pyörittäessä.
Hyvin menee vaikka rahaakin menee
Jossain vaiheessa huomasin, että olin alkanut usein lopettaa kenttäpäiväkirjani kirjaukset positiiviseen tyyliin. Olin hävinnyt rahaa, mutta olin silti tyytyväine pelaamisestani. Olin pelannut mielestäni hyvin, peli oli ollut jännää, joten olin moraalisessa mielessä ollut hyvä pelaaja - jolloin rahanmenetyskin on oikeutettua. En tiedä, onko tällainen ajattelu muillekin häviäjille tyypillistä. Tai onko se säälittävää kieltämistä vai järkevää suhtautumista viihteeseen - maksetaanhan sitä elokuvistakin.
Loppukuun pelailin lähinnä eri kokoisia ja eri nopeuksisia sittareita PKR:llä. Kohokohtia oli kaksi. Ensin voitin jotenkin puolitaikauskoisesti roskakorteilla. Olin hiukan tylsässä mielentilassa pienessä sittarissa, ja kun sain jaossa käteeni kutosen ja ysin, näin siinä huvittuneena jonkinlaisen kosmisen kaksimielisen viestin, joka rohkaisi luottamaan tulevaan käteen. Olisin normaalisti foldannut, mutta päätin mennä tarvittaessa riverille saakka ja yrittää saada suoran. Siis ihan vain kokeakseni, kuinka tuuri toimii. Flopissa tuli kymppi, seiska ja joku kuvakortti. Tarvitsin suoraan siis vielä kasin. Kaverit korottelivat ja minä pysyin leap of faith -moodissani mukana. Turnilla tuli jotain roskaa, mutta kaverit vain korottelivat. Riverillä se kahdeksan sitten tuli. Maksoin korotukset ja voitin mukavan summan. Nauroin itsekseni hyvää tuuria ja kuinka haamuvedotkin voivat onnistua.
Toinen kohokohta oli 10 pelaajan sittariin, joka maksoi 12 $:
Kyseessä oli tuplaussittari, jossa parempi puolisko tuplaa rahansa. Olin kärkikastissa aluksi, mutta sitten tipuin häntäpäähän. Keskivaiheilla peliä aloin nousta ja pysyinkin aivan ykkösenä ihan loppuun saakka. Siis sijoituin sijalle 1! Aika mukavaa. Jostain syystä peli jatkui, vaikka vain 5 oli enää pöydässä, joten pysyin skarppina loppuun saakka, koska en tiennyt, onko kyseessä joku jatkosittari niin kuin Nordic Betillä. Ei ilmeisesti ollut. Kun viimeinenkin pelikaveri vielä tippui, satoi pelihuoneeseen konfettia. Jehuu, olin voittaja! Palkinnoksi sain 21,80 $ eli nettosin 9,80 $. Ihan jees. Pelitila olikin ihan hyvä.
PKR:llä on lisäksi hauska tapa lähettää voittajalle emailissa etusivu kuvitteellisesta lehdestä, jonka etusivulla pelaajan voitosta "uutisoidaan" tähän tyyliin:
Kallein sittari tähän mennessä pistää pelin poikki
Kuun viimeinen peli-iltani oli jo 24. päivä. Olin ollut viikonlopun matkoilla ja kun palasin sunnuntai-iltana kotiin, oli rättiväsynyt. Viikon pelit oli pelaamatta eikä yhtään olisi huvittanut alkaa pelata. Olisin vain halunnut syödä sipsejä ja katsoa vaimon kanssa telkkaria, joten motivaation saavuttamiseksi…:
…lähdin pelaamaan upporikasta ja rutiköyhää. Pelitila aivan paska.
Ensin tosin menin nöyrästi 12 $ superspeed-sittariin. Peli meni ihan hyvin kyllä, mutta tipuin sijalla 4, vartissa. Vielä olisi ollut 3h45min pelattavana. Silloin ajattelin, että jotain radikaalia täytyy tehdä, joten menin - herran jestas - 50 $ sittariin. Kyseessä oli kuuden pelajaan speed-sittari, jossa palkinnoille pääsi 2 pelaajaa. Ajattelin, että minulle hurja 50 $ panos piristäisi ja motivoisi minua. No, kyllä motivoikin, mutta peliseura vaan oli selvästi parempaa porukkaa. Joudin heti alussa tiukille ja menetin stäkkiä. Lopulta hävisin korottelukilpailun, jossa minulla oli kolme ässää, mutta kaverilla oli suora.
Kyllä kirpaisi ja vähän nolottikin, mutta toisaalta olin tyytyväinen, että olin ikään kuin ostanut itseni loppukuun ajaksi vapaaksi pokerista. Olin niin väsynyt, että maksoin summan mielelläni. Sanoin asiasta vaimolleni ja hän kommentoi huvittuneena: “Eikös tuo juuri ole leppoistamista parhaimmillaan!”
Ensi viikolla alkaa pokerivuoteni viimeinen kuukausi. Haastavaksi siinä tekee se seikka, että olen Aasiassa matkoilla huomisesta lähtien reilut kaksi kuukautta. Joulukuun olen Taiwanissa ja Thaimaassa. Edellisestä en tiedä, kuinka nettipokerin pelaaminen maassa onnistuu, mutta onneksi sentään Thaimaassa pelaaminen onnistuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti